Pilotti
Ilmari Kokko, Pudasjärvi
”Minun nimeni on Ilmari Kokko. Olen abivuoden lukiolainen ja opiskelen Pudasjärven lukiossa ilmailulinjalla. Ysiluokalla minulla oli koko maailma periaatteessa auki. Minulla ei ollut mitään tietoa, mitä haluan tehdä omalla elämälläni. Koulussa olin aina ollut hyvä ja se johti siihen, että mietin, lähtisinkö lääkäriksi, mutta se ei koskaan ollut mitään sellaista, mitä minä oikeasti haluaisin tehdä. Se oli niin sanotusti saavuttamisen keino. Eräänä päivänä meidän oppilaanohjaajamme kertoi meille, että Pudasjärven lukioon on tulossa ilmailulinja. Siinä vaiheessa se vain naksahti: nyt minä tiedän, mitä minä haluan tehdä elämälläni.
“Ainahan sitä pienempänä katseli taivaalle toiveellisena, kun lentokoneet lensi yli, mutta jostakin syystä sitä ei ajatellut, että siitä voisi ammattia itselleen tehdä. Kuitenkin, sitten kun ilmailulinjasta kuulin, niin muuta en sitten enää ajatellutkaan. Ajattelin, että tavoitteet pitää asettaa mahdollisimman korkealle ja niiden vuoksi on nyt sitten tehty kauheasti töitä. Unelmana olisi tietenkin lentää työkseen, olkoon se nyt sitten sotilas- tai siviilipuolella.”
Koko lukio on ystävä
”Pudasjärvi kaupunkina on minusta sopivan suuri. Täällä ei ole kauhea ryysis. Meidän lukiomme ei ole niin iso, kuin vaikkapa Oulun lukiot. Se on hyvä. Meillä huomataan opiskelija, yksilö. Meistä huolehditaan. Jotenkin tuntuu, että koko lukio on ystävä. Läheisimmät ystäväni ovat muut ilmailulinjalaiset.
Mutta jos totta puhutaan niin nuorisolle ei ole niin paljon tekemistä, ainakaan tällä hetkellä. Pudasjärveltä puuttuu muutamia palveluita, mitä isommissa kaupungeissa on ja se on tietenkin hieman negatiivista, mutta itse en niin paljoa välitä. Vapaa-ajallani harrastan liikuntaa, lennän ja pelaan ystävien kanssa, olkoon se sitten ihan niin sanotusti tietokoneella tai sitten esimerkiksi sählyä, jalkapalloa tai pesäpalloa. Valmistaudun samalla myös armeijaan. Tavoitteena on päästä sotilaslentäjäksi, niin sinnehän sitä pitää kuntoa kasvattaa.
Huonoin puoli Pudasjärvellä asumisessa on välimatkat ja julkinen liikenne tiettyihin paikkoihin, esimerkiksi tuonne Ala-Siurualle. Minulla on 37 kilometriä kotimatkaa ja minä en pääse viikonloppuisin kyliltä kotiin. Meillä on useimmiten lukiossa koulun jälkeistä toimintaa, joka johtaa siihen, että pitää mennä omilla kyydeillä, koska julkinen liikenne ei enää niihin aikoihin useimpien kotiin mene.”
Kotikontu maaseudun rauhassa
”Tykkään asua Pudasjärvellä ja erityisesti Ala-Siurualla. Oma kotikontu on siinä joen varrella, metsän vieressä. On aina mukava käydä kävelemässä metsän siimeksessä. Tykkään todella paljon maaseudun rauhasta, varsinkin kun tuntuu että lukiossa ja opiskeluissa on hektistä. Jos minä aion tätä unelmaani pidemmälle viedä, niin on valitettavasti lähdettävä täältä kotoa pois, mikä on tietenkin hieman ikävää, ainakin omasta mielestäni. Todellakin aion muuttaa tänne takaisin, on tämä minulle niin rakas paikka. Ja vaikka tuota ilmailua lähtisinkin opiskelemaan, niin opiskelujen jälkeen, jos työhön pääsen, se kotopaikka tulee aina olemaan Pudasjärvi.
Kun tuonne ylös pääsee, niin muistaa, että tämä on kaikki sen arvoista.
Lentäminen itsessään on jotenkin niin minua itseä. On aina niin mahtavaa päästä lentämään tuonne ylös maisemia katselemaan ja lentelemään ympäriinsä, erityisesti jonkun rankan koulupäivän tai kouluviikon jälkeen. Joskus kuitenkin tuntuu, että lukio-opintojen ohella lentämään oppiminen ja ilmailukeskeisten lukiokurssien suorittaminen alkaa olla melko rankkaa. Mutta sitten, kun tuonne ylös pääsee, niin muistaa, että tämä on kaikki sen arvoista.”