Siurua
Periksi ei anneta!
Siurua on Pudasjärven kaupungin luoteisosassa sijaitseva, maantieteelliseltä pinta-alaltaan laaja kylä. Kylän asutus on keskittynyt suurelta osin sen läpi virtaavan Siuruanjoen varrelle. Siuruan kylä jakaantuu Ala-Siuruaan ja Yli-Siuruaan, jotka nimensä mukaisesti sijaitsevat joen ala – ja yläjuoksuilla.
Sotien jälkeen 1950- ja 1960- luvulla perustetut asutusalueet, Kalliosuo ja Asmunti, sekä Ranuantien varrella sijaitseva Kokkokylä ovat myös houkutelleet aikanaan asukkaita.
Sisällysluettelo
Meidän kylämme on Pudasjärven paras, ”kreisein”, omaperäisin, mielenkiintoisin ja tapahtumarikkain siksi, että:
- Kylän korkein kohta on suolakeuksien yläpuolelle kohoava Puolakkavaara. Vaara on jääkauden jälkeen ollut saari makeavetisessä Litorina-meressä, josta on muistona noin viiden hehtaarin ”rantakivikot”.
- Kapustasuolla järjestetään joka vuosi (lähtien vuodesta 2007) Korkokenkäkukkamekkosuohiihdot. Osallistujia on ollut myös maan rajojen ulkopuolelta. Viimekesäiset kisat meni nähtäväksi Kiinaan asti 300 milj. katsojalle ja tämän vuoden kisoihin tulee kuvausryhmä ”Egenland”. Siuruan kylä ry on ollut mukana järjestelyissä Mari ja Kari Tykkyläisen apuna ja paikallinen Konttilan erä on tarjonnut Hirvituvan hiihtoihin osallistujille saunomiseen ja ruokailuun, sekä yöpymiseen.
- Siuruan kansantasavallassa asustaa ”hullu” taiteilija, joksi Madventures – Suomi Kari Tykkyläistä nimitti. Kotiateljeehen ja näyttelyyn on kesäisin mahdollista tutustua, sekä taiteilija Marja- Leenan tekstiilitöihin työpajassa.
- Talkoohenki on voimissaan, josta osoituksena on Konttilan uimapaikan kunnostus, Virtalan valaistunladun raivaus ja hiihtokilpailut, ilmoitustaulujen kunnostus, koko perheen tapahtumien järjestäminen, kulttuuritapahtuma Konttilassa (2020) johon saapui esiintymään Taidevankkuri Linnunlaulu Orimattilasta sirkustemppuineen sekä performanssitaiteilija ja tanssitaidetta ym.
- Koronakeväänä oli EU-ruokapakettien jako kyläläisille ja riskiryhmäläisten kauppa-apu.
- Tapahtumat. jotka ovat olleet suosittuja ja joiden perinnettä jatketaan: Joulupuurotapahtuma Yli-Siuruan hirvipirtillä, Uudenvuoden vastaanotto Siuruan laavulla.
- Siurualla sijaitsee Euroopan vanhin kallio.
- Siuruan pohjoislaidalla sijaitsee yksi Euroopan suurimpia soidensuojelualueita, Litokaira. Muutenkin suovaltainen kylä houkuttelee suuren joukon hillastajia kesäisin.
Siurua – Suurella sydämellä
Siuruan kylällä toimii kaksi metsästysseuraa, Yli-Siuruan ja Ala-Siuruan Metsästysseurat. Molemmat ovat aktiivisia paitsi metsästyksen osalta, myös järjestävät mm pilkkikilpailuja ja peijaisia.
Yli-Siuruan Metsästysseura ylläpitää Hirvipirttiä Liekokyläntien varressa, jossa pidetään Kansalaisopiston kursseja, saunailtamia, majoitusta ja muuta toimintaa.
Aikaisemmin Siurualla toimi kaksi erillistä kyläyhdistystä, jotka päätettiin 2018 yhdistää koko kylän kattavaksi ja näin syntyi Siuruan Kylä ry. Kyläyhdistys on kaikille avoin ja pyrkii järjestämään sekä tapahtumia että palveluita kyläläisille.
Siuruan Osakaskunta huolehtii talkoovoimin puhdasta vettä kyläläisille ja mökkiläisille ja järjestää tapahtumia, mm suuren suosion saaneita onkikilpailuja, joihin on osallistunut yli sata henkeä. Osakaskunta myös ylläpitää kaikkien vapaaseen käyttöön tarkoitettua Laavua, Siuruantien varressa.
Siuruan työväentalo-kylätalo ry ylläpitää Siuruan Kylätaloa, osoitteessa Siuruantie 2941. Talolla järjestetään perinteisiä tanssi- ja karaoke iltoja sekä erilaisia tapahtumia. Taloa vuokrataan erilaisiin kokouksiin, perhejuhliin ja kansalaisopiston toimintaan.
Siuruan kylästä on myös julkaistu kirja, ”Siurua – Rannoille rakentunut” (2019) Kylällä on siis monta toimijaa ja yhteistyötä tehdään hyvässä hengessä, koko kylän eduksi!
Siurualla eletään ja ollaan maaseudun rauhassa, jossa naapuriapu on aina lähellä. Yhteisöllisyys – se on Siuruan voimavara nyt ja aina.
Pottuvoi ja mustikkasoppa – Siuruan kylän perinneruoka
Siurualla syötiin ennen paljon nykyisinkin tuttuja ruokia, kuten pottuvoita. Erona nykyaikaan oli se, että pottuvoin kanssa pääsääntöisesti ei ollut mitään lisukkeita – joskus saatettiin laittaa voisilmä. Nykyään pottuvoin kanssa syödään käristystä, lihapullia, kanaa jne.
Syksyisin, mustikan poiminta-aikaan, poimittiin mustikoita ja tuoreista mustikoista keitettiin mustikkasoppaa, jota sitten syötiin pottuvoin kanssa – olihan se hyvää. Pottuvoi ja mustikkasoppa olivat ruokana lauantaina. Tuoretta rieskaa saattoi olla lisukkeena. Mustikoita säilöttiin sen verran, kun voitiin. Marjat keitettiin tai mehustettiin ja laitettiin pulloihin, jotka vietiin kellariin. Pullojen päälle tuli herkästi hometta, joka poistettiin ja marjatuote oli sen jälkeen käyttövalmista.
Pottuvoi
4 annosta
- 1 kg perunoita
- 1–2 dl maitoa
- 2 rkl voita
- 1 sipuli
- suolaa
Kuori perunat ja laita ne kiehuvaan veteen kypsymään. Kun perunat ovat kypsiä, kaada keitinvesi pois ja survo perunat ”pottuvoitöötillä” tai sähkövatkaimella (älä vatkaa liikaa, ettei perunat liisteröidy). Sipuli pilkotaan. Lisää sipuli ja kuumennettu maito survokseen ja sekoita. Mausta pottuvoi suolalla.
Mustikkasoppa
4 annosta
- 7 dl vettä
- 4 dl mustikoita
- ½ dl sokeria
- 2 rkl perunajauhoja
Mittaa vesi kattilaan ja laita mustikat ja sokeri joukkoon. Keitä noin 10 minuuttia. Halutessasi voit siivilöidä nesteen, jotta saat mustikan kuoret erotettua pois. (Marjat voi rikkoa myös sauvasekoittimella etukäteen). Sekoita perunajauhot 1 dl kylmää vettä ja lisää suurus yhtäjaksoisesti vispaten nesteeseen. Kiehauta seos. Jäähdytä soppa, jonka jälkeen se on valmista tarjoiltavaksi. Halutessasi voit ripotella hieman sokeria valmiin sopan pinnalle.